Kenkäkäsitys

Toinen ensimmäisen erän suomalaisista kesätytöistä huomasi unohtaneensa jotakin, kun oli jo ovella, kengät jalassa. Hän teki nuorekkaan ratkaisun: riisui toisen ja pomppi kengättömällä jalallaan hakemaan unohtuneen esineen.

Kysyin Uncle B:ltä, huomasiko hän, mitä tapahtui. Hän tarvitsi selityksen ymmärtääkseen tilanteen ja arvioi sitten: "That's crazy!" Vastasin napakasti: "No, it's Finnish." "But this is America!" hän puolustautui.

Vaikka onkin Amerikka, kengistä emme pääse sopuun. Minun järkeeni ei kerta kaikkiaan mene se, että sisällä käytettäisiin kenkiä. Tyttöjen kaverit riisuvat ne pyydettäessä asiaa paljoakaan kummastelematta. Paikalliset työmiehet kävelevät ympäriinsä ronskisti raskaat maiharit jalassa. Ja Uncle B. käyttää ystävällisesti sisäkenkiä - paitsi jos unohtaa, tai sattuu olemaan juuri tulossa tai ihan kohta menossa, jolloin kävelee sujuvasti kengillään siellä täällä. Silloin usein katson kenkiä pitkään ja kerron, milloin viimeksi pesin lattiat.

Tämänhetkisen kesäneidon kanssa palasimme kauppareissulta kädet täynnä kantamuksia. Kumpikin pysähdyimme ovelle potkimaan kengät irti kantapäistä, käsiä käyttämättä. Oven avannut Uncle B. päivitteli: "You guys really are fanatic about the shoes!"

Kenkäkäsitys taitaa olla monikulttuurisen rinnakkaiselomme suurin kompastuskivi.