Keittiö, kaiken keskus

Päivällinen hilautui meillä jo varsin varhain amerikkalaiseen asemaansa: päivän usein ainoaksi yhteiseksi ateriaksi, joka nautitaan illalla aika myöhään. Nykyisin meillä syödään iltaseitsemältä eikä iltapalaa enää tunneta - päivällisen jälkeen pienimmät suuntaavat tuotapikaa iltapuuhiin ja yöunille.

Kun tulee kotiin kohta kuuden jälkeen, yhtään aikaisemmin ei päivällistä ehtisikään saada pöytään, eikä aina siihen mennessäkään. Viime viikkoina olemme pyrkineet ratkomaan tätä haastetta valmistelemalla viikon ruoat jo sunnuntaina.

Muistan, kuinka entinen työkaveri aikoinaan yritti samaa. Hänelle ennustettiin synkästi, että koeta vain muutama viikko. "Kohta into loppuu ja sinunkin lapsesi syövät sitä koulun ruokalan oranssia mönjää, niin kuin kaikkien muidenkin töissä käyvien äitien lapset."

Mutta me taistelemme vielä uutuuden innolla.

Puoliso huomasi, että kun ruokia laitetaan sunnuntaina ajan kanssa, eikä arki-iltana kiireellä, aterioita tulee mietittyä eri tavalla ja ruokalistaan saadaan toivottua vaihtelua. Meidän tavallinen lista onkin vähän lyhyenlainen ja rakentaa kivijalkansa kasvissosekeiton ja feikkilihakastikkeen varaan. Enpä ollut koskaan aikaisemmin  keksinyt kehitellä esimerkiksi sitä kurpitsa-porkkanapiirasta, jota viime viikolla kokeilimme. Nakkikeittoakaan ei oltu syöty varmaan sitten Suomesta lähdön, eikä siihen muuten ollut helppo löytää sopivia nakkeja. Löytyi juustoisia, löytyi tulisia, muttei juuri sellaisia sopivan mietoja, joita haimme.

Jokainen keittiö on omanlaisensa - lukuisten erilaisten kulttuuristen, elämänkatsomuksellisten, sosioekonomisten, terveydellisten, ajankäytöllisten, tiedollisten ja taidollisten seikkojen kohtaamispiste. Ja sitten tulevat tietysti vielä mielipiteet, mieltymykset ja mieliteot! Ellei ruoka olisi elämänehto, päästäisiinköhän näistä asioista koskaan yhteisymmärykseen? Tai edes kompromissiin, vieläpä monta kertaa päivässä!

Meidän keittiössä nämä seikat ilmenevät esimerkiksi niin, että kaapeista löytyy paljon lähiruokaa, luomua ja non-GMO-tuotteita. Painotamme kasviksia, mutta syömme myös lihaa, paitsi yleensä ei kanaa (humaaniset syyt) eikä possua (terveydelliset syyt). Lehmänmaidon korvaavat vegaaniset tuotteet ja kaikelle on gluteeniton vaihtoehto. Näkyvää tomaattia ruokiin ei voi laittaa, eikä pinaattia. Yksi ei kestä mausteista ruokaa, toinen rakastaa sitä, joten maustepurkit seilaavat kaapin ja ruokapöydän väliä harva se ilta.

Viime viikolla söin ihan itse valiten raakaa selleriä, jolle Kaliforniaan muutettuamme alkuun yököttelin. Huomasin tottuneeni. Sehän oli aika pirteä lisä salaattiin! Samoin karpalot, joita täkäläiset mielellään laittavat vähän sihin sun tähän. Kulttuuriset seikatkin siis muuttuvat - mutta ehkä vasta pikkuhiljaa?

Amerikkalaisuuksina aterioihimme ovat hiipineet esimerkiksi mac & cheese (ihanan helppo ja nopea arkiruoka!) ja hashbrown. Laitamme aika usein hodareita, syömme varmaan viikoittain hampurilaiset tai pitsaa. Jo Suomessa tykkäsimme välillä tehdä coleslaw'ta ja paistaa viikonloppuaamuisin pancakeseja (ei, eivät ole lettuja).

Joka toinen viikko luomumaatila toimittaa suoraan kotiovellemme laatikollisen tuoreita kasviksia. Periaatteessa on mahdollista käydä netissä etukäteen muokkaamassa paketti mieleisekseen, käytännössä tämä usein unohtuu. En ihan vielä ole keksinyt, mitä tehdä suurella, kokonaisella fenkolilla (se ehti mennä pilalle). Suurin osa niistä sellereistä on jäänyt myös käyttämättä. Palsternakkaa ymmärsin pitää porkkanan korvikkeena, bok choi ajaa mainiosti sen kielletyn pinaatin asian ja talviseen valikoimaan kaikenlaisia kurpitsoja alan jo tottua. Esivalmisteltuja vihreitä papuja meillä on nyt pakkanen pullollaan. Ne ovat seesaminsiementen ja oliiviöljyn kanssa tosi kiva lisä lautasen reunalle!

Tällä viikolla ruokien valmistelu jäi maanantaille asti - Martin Luther Kingin päivän kunniaksi minun ei tarvinnut mennä töihin eikä lasten kouluun, mutta miehen toimistolla painetaan hommia tänäänkin.

Nyt kun keittiöurakka alkaa olla voiton puolella, näyttää siltä, että alkaneella viikolla tuhoamme ensin eilen aloitellut popcorn shrimpit (ei tämä taida nätisti kääntyä suomeksi?) ja feikki-jauhelihakastikkeen, jonka kylkeen tänään tein mac'n'cheeseä. Tämän illan vihreät saadaan eilisestä salaatista. Huomiseksi esivalmistelin perunamuussin ja puoliso hakee töistä tullessaan sen kaveriksi uunikalaa. Keskiviikkona aloitellaan tofu-broccoli-vihreä papu-risottoa (tuon broccolin nimeä meistä ei kukaan tahdo jaksaa suomeksi muistaa). Torstaina mennään läpi kaikki kaappiin jääneet tähteet. Perjantaina kukaan ei enää jaksa kuin hengitellä, silloin käväistään hampurilaisella tai tilataan pitsat kotiin.

Joko sinä tiedät, mitä teillä syödään tällä viikolla?