Illalla pesin koiraa tomaatti-basilika-kastikkeella. Oltiin oltu menossa nukkumaan ja puoliso oli päästänyt koiran vielä pihalle. Yleensä mennään kojoottien varalta itse mukaan, mutta nyt puoliso oli ajatellut, että nopeasti ruokkii samalla autotallikissan.
Kuulin pihalta ulvahduksen ja aika selväähän se oli, mitä siinä tapahtui. Koira juoksi sisälle rantuja turkissaan ja se haju alkoi hiipiä sisälle saman tien. Miten se voikin levitä paikkoihin, joihin sitä ei viety? Suihkittiin raikastimia yläkerrassa ja kaikista pahimmaksi jäi alakerran makuuhuone, jonka ovetkin tapahtumahetkellä olivat olleet kiinni. Puoliso yökkäili ja aika hirvittävän hirvittähän se lemu on.
Ennen valkoinen koira on nyt väritykseltään vahvan presidentillinen, ja basilikaa se nuoleskelee turkistaan varmaan vielä viikon verran. Mutta ei haise enää kovin pahasti. Kaikeksi onneksi skunkki ei tainnut osua karvakaverin naamaan, vaan pahin hyökkäys kohdistui kaulaan ja kylkeen.
Aiemmin päivällä olin googletellut Teksasin eläimistöä. Myrkyllisiä hämähäkkejä löytyy Kaliforniasta tutun mustanlesken lisäksi toinenkin. Kalkkarokäärmeet saavat kaverikseen kolme muuta vaarallista lajia. Skorpionit kuulemma tykkäävät asua sängyissä, myttyvaatteissa ja kengissä. Tajusin sitä artikkelia lukiessani ensi kertaa, että sille saattaa olla jokin ihan järkevä syy, että amerikkalaiset roikottavat vaatteet ja pitävät kenkiä sisällä.
Ehkäpä Teksasisssa koiraa ei pidä niin huolettomasti päästää yksin pihalle. Jos toki ei pitäisi täälläkään.
Viisi vuotta sittenhän me päätettiin, että koskaan enää ei tehdä sellaista, että toinen meistä lähtisi edeltä ja toinen sitten tulisi perästä. Kolme vuotta sitten pidettiin tästä päätöksestä lujasti kiinni: kun puoliso sai uuden työpaikan, vuokrattiin talo sitä edes näkemättä ja muutettiin kaikki tänne etelään kesken lasten kouluvuoden. Ja parin viikon päästä puoliso irtisanottiin työpaikastaan...
Joten nyt me otamme kuitenkin varovaisemmin. Teksas on kaukana. Se on samassa maassa, mutta erilaisessa ilmastossa ja kulttuurikaan ei ole aivan sama. Ei siellä kuulemma ole edes yhtään meidän tutuista hampurilaispaikoistamme. Kauppojen nimetkin kuulostavat vierailta. Eikä siellä ehkä ainakaan kovin avoimesti voi vitsailla presidentillisistä seikoista.
Ulkosuomalaisblogini ovat tähän asti sitoutuneet aikaan ja paikkaan: Kylmästä lämpimään kertoi meidän muutosta ja sopeutumisesta Piilaaksoon. Tämä blogi on meidän ajasta L.A:n liepeillä. Ei kahta ilman kolmatta, mutta en ole aivan vakuuttunut siitä, että haluan jatkaa bloggerissa, jolle en löydä hyvää kännykkäsovellusta. Ja tietysti uusi blogi tarvitsee uuden nimen. Paras ideani tällä hetkellä on Finn-tas-tex ja Wordpress. Mutta oisko sulla joku muu ehdotus?